Kanavien Brügge

Selvisimme selli-yöstä suurimmitta traumoitta ja elämä jatkuu taas entisillä raiteilla, vapaudessa. Ajomatka Hollannin halki Belgiaan valaisi meitä muutamalla asialla. Bensa Hollannissa on hävyttömän kallista: 1,80/litra! Päätimme jättää tankkaamatta Hollannin puolella. Onneksi maa on sen verran pieni, ettei siitä tullut ongelmaa.

Sen sijaan ongelma meinasi tulla toisesta asiasta. Hollannista puuttuvat "ABC:t" eli siellä huoltamoilla huolletaan vain autoja. Ihmisillä on omat eväät mukana ja huoltamoiden takapihalla on pöytärykelmiä, jossa voi sitten voi nauttia eväät. Niin ja sitten se vessapuoli on hoidettu pienillä kopeilla, joissa voi sitten käydä "asioilla", jos rohkeus riittää. Minulla ei riittänyt (tunnetusti olen niin hygieninen - ja hajuherkkä), vaan tuskallisia kilometrejä ajettiin, kunnes Brüggen esikaupungissa loisti "Macin" kyltti - ja mikä ihanuus oli käväistä vessassa.

Nyt olemme viettäneet kaksi aurinkoista päivää täällä Brüggessä. Tämä Brügge on Belgian merkittävimpiä matkailunähtävyyksiä, sillä sen keskusta on lähes kokonaisuudessaan säilytetty keskiaikaisessa asussaan. Kaupungissa on useita kanavia, ja sitä kutsutaankin Pohjoisen Venetsiaksi. Keskusta-alue kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Joten täältä löytyy Kimmolle historiaa ja valokuvattavaa. Onneksi olemme vasta alkumatkassa, joten en ole vielä kyllästynyt seisoskeluun ja odotteluun.

Muutaman ajatuksen paikallisista haluamme ottaa erityisesti esiin. Pyöräilijöitä vilisee täällä pilvin pimein, vauhti on hurja ja yhtä ainoaa pyöräilykypärää emme ole nähneet. Kun muistutan vielä, että ajajat huristavat mukulakivikaduilla vuoroin autoilijoiden, vuoroin jalankulkijoiden seassa - näyttää touhu hengenvaaralliselle.

Suklaa. Suklaapuoteja on vierivieressä. Huumaava tuoksu täyttää ilman ja suklaasta on tehty kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä (autoja, kissoja, lentokoneita, astiastoja, eroottisia leluja...jotain mainitakseni). Harmittaa, kun ei voi ostaa tuliaisia kotiin viemisiksi, kun lämpömittari on tänäänkin hiponut kolmeakymmentä.

Olut. En tiennyt (kun en ymmärrä oluiden päälle mitään), että Belgia on olutmaa eli täällä on satoja erilaisia olutmerkkejä. Kaikki tuntuvan juovan olutta ja tunnen itseni poikkeavaksi, kun en halua edes haistaa ainuttakaan. Onneksi Kimmo on yrittänyt paikata tätä puolta.

Tänään käytimme aikaa loppuviikon sääennusteita katsellen - ja juhannus kylmässä ja sateisessa Espanjassa ei innostanut meitä kumpaakaan, joten laitoimme matkasuunnitelmat uusiksi. Huomenna menemme vielä ennakkoreitin mukaan Ranskan pohjoisrannikolle, Fécampiin- ja sieltä..tai siihen kaikkeen palataan sitten tuonnenpana.