Muutama sananen Lübeckistä. Rantauduimme eilen tänne tuttuun hotelliin Trave-joen rannalle, tuttujen tornien viereen. Teimme mutkan Travemünden kautta, kun meille selvisi, että koko Saksa oli kiinni pyhäpäivän johdosta.
Miksi Travemündeen? Siellä on ihana italialainen restorante, josta tiesimme saavamme oivaa vatsan täytettä. Eivätkä odotukset pettäneet tälläkään kertaa. Lokakuun kolmas ja ulkona t-paidoissa nautimme hyvää pastaa. Toinen syy - ei toki niin tärkeä - oli se, että kuskimme keksi, että täytyyhän Saksassa jonkun toimia pyhänäkin eli Skandinavian Kain viinakauppa olisi varmasti auki. Terkkuja vaan eräälle erityisen hyvälle ystävällemme, herrasmiehelle, joka on jokusen kerran risteillyt Suomen ja Saksan väliä Finnlinesilla ja käynyt testaamassa ko. puodin. Aukihan se oli. Saimme haluamamme, mutta Kimmokin kysyi kassalla minulta, että menisikö s-marketissa moinen palvelu läpi? Kaksi kassarouvaa vastakkain - ja palvelu ei vähempää olisi voinut kiinnostaa. Meitä rahastanut rouvashenkilö ei tervehtinyt, ei noteerannut meitä mitenkään. Rahat pois ja vaihtorahat tiskiin - ei siis käteen. Kaiken aikaa kassa jutteli naapurikassan kanssa. Puolustelin huonoa palvelua: no he joutuvat olemaan pyhänä töissä...tosin käytös oli kyllä ala-arvoista, vaikka olimmekin vain viinan hakijoita. Niin muuten siinä puodissa kaikki muutkin. Eli kuka heidän palkat maksaa?????
Olipa ihana sitten tulla tuttuun majapaikkaan. Vastaanotto oli sydämellinen - ja mitä sen jälkeen? Olisiko käynyt joku vahinko vai saimmeko vain kanta-asiakaskohtelua? Saimme avaimen, hissillä pari kerrosta ylös...ja heeiiii - tämähän on sviitti! Ei voi olla totta! Oli ensimmäinen ajatus, mutta emme aio valittaa. On tämä sen verran upea kokemus. Huhuu...että - no mitäpä tuota sen enempää selittelemään - vievät meiltä vielä tämän edun...täällä kelpaa majoittua ja tuntea itsensä vähän paremmaksi ihmiseksi päivän, kaksi. Eurojackpot ei ole osunut kohdallemme, mutta tämä oli jo melkein kuin lottovoitto. Huutelen rakkaalleni viereiseen huoneeseen: miltäs elo siellä maistuu???
Tänään olemme viettäneet aurinkoisen, mutta tuulisen vilakan päivän Lübeckissä. Suurinpiirtein olemme kaiken ehtineet, mitä halusimmekin. Vielä viimeinen illallinen Saksassa - ja aamulla anivarhain kotimatkalle. Tanskan ja Ruotsin halki: pysähdymme Mjölbyhyn serkkuni luokse ennenkuin kurvaamme Tukholmaan ja Vikingin terminaaliin. Kotiinpaluu on jo aika lähellä.
Mistäs me revitään kuvat tähän postaukseen? Kuvaaja laiskistuu matkan edetessä. Muutama kuvanen kuitenkin Lübeckistä. Nauttikaa, kun siihen on vielä mahdollisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti