Täällä taas, matkalla!

Miltei vuosi kärvistelty arkea kotona - ja töissä. Nooo - teimmehän me maalis-huhtikuun vaihteessa pyrähdyksen Heidelbergiin, mutta se antoi vain vähän voimaa odottaa syyskesää ja tätä tulevaa kolmen viikon rupeamaa.

Tätä kirjoittaessa olemme majoittautuneet Goslariin, keskelle vanhaa kaupunkia ja kaikki on vielä edessä. Palataan ensin hiukan taaksepäin. Tammikuussa aloitimme suunnittelun tämän kesän matkareitistä heti kun loma-aikamme varmistui. Hyvissä ajoissa siis teimme päätöksen, että supistamme reissumme kilometrejä ja pitäydymme tänä vuonna vain Saksaan ja Itävaltaan. Päätös ei ollut helppo, mutta kun se oli tehty, tuntui hyvältä.

Uskaltaisikohan sanoa, että pakkaus sujui rutiinilla. Molemmilla stressi painoi töissä, toisella silmätulehdus, toisella lima kurkussa kaikkine oheis-oireineen, mutta niin vain perjantaina ajoimme Vuosaareen ja siellä onnellisina laivaan.

Hytissä kuohuva odotti meitä - ja matka sai arvoisensa alun. Finnlines on kohentanut aluksiaan ja yleiset tilat olivatkin saaneet mukavasti väriä pintaan ja ruokapöydät notkuivat maistuvampina kuin aikaisempina vuosina. Laiva ei keinunut ja meripäivän vietimme pääasiassa nukkuen - ja välillä syöden. Täydellinen loman alku. Palautuminenhan on urheilijoidenkin suosiossa, sanavarastossa.

Ensimmäinen yö Travemünden lähiössä keskellä ei mitään motellimaisessa hotellissa: unta kahdeksan tuntia ja perusaamiainen, joilla sitten matkaan. Loma - ja elämä voi alkaa!

Tänä vuonna teemme asioita osittain erilailla kuin ennen eli poikkesimme heti Hampurin liepeiltä pois moottoritieltä saksalaisittain pikkuteille,Suomen mittapuun mukaan päätielle. Päällyste hyvää, välillä kesken satasen rajoituksen nopeus tippuu viiteenkymppiin ja tulemme pieneen kylään: yhdet liikeennevalot, koulu, kirkko ja taas nopeus nousee sataan ja matka jatkuu. Päiväkahvit nautimme yhdessä tällaisessa pikkukylässä...nimeltään Sprakensehl.

Tämä varsinainen ensimmäinen etappimme Saksan maalla Goslar 50 000 asukkaan kaupunki sijaitsee Harz-vuoriston etumaastossa Saksan sydämessä. Se on malliesimerkki hyvinsäilyneestä saksalaisesta pikkukaupungista. Piipahdimme täällä vuonna 2012, mutta silloin satoi ja olimme kotimatkalla - jäi sellainen olo, että tällä kaupungilla on meille enemmän annettavaa, jos vain antaisimme sille mahdollisuuden. Katsotaan, olemmeko oikeassa.